MALTA // Sliema

Keskiviikko 28.10.2015

Aamu alkoi poikkeuksellisesti, meillä ei ollut sähköjä (ja asun muka kolmen sähkömiehen kanssa.. :D ). Millään tavoin se ei kuitenkaan vaikuta aamuni, varsinkaan nyt kellojen siirron jälkeen, kun on valoisampaa. Töissä meni taas miten meni. Toinen opiskelija oli samassa kerroksessa, niin oli mukava vaihtaa kuulumisia hänen kanssaan. Valitettavasti hän on sairaanhoitaja, mutta ei saa edes verensokeria ottaa. Se ei ole kuulemma sallittua, koska ei ole valmistunut. Eli toisin sanoen paikka ei ole oikein hyvä hänelle. Tyttö on Belgiasta. Onneksi itse pääsin puolessa välissä päivää taas siirtymään fyssareiden leiviin. Valitettavasti ehdin paikalle juuri, kun allasjumppaa oltiin lopettelemassa, mutta toivottavasti pääsisin vielä paremmin näkemään kyseistä kuntoutusmuotoa. Minusta on mukava nähdä kuinka luovia fyssarit ovat kuntoutuksen kanssa ja on todellakin ilo työskennellä heidän kanssa!

St. Julians'in lahti.

Töiden loputtua surukseni huomasin, että vettä satoi. Vaikka tuntui, että hieman vain tihuutti, kadut tulvivat ja purot lorisivat alamäkeä alas. Olen kuitenkin iloinen, että uhmasin säätä ja lähdin Sliemaa tutkimaan. Sade ei edes kovin paljon haitannut ja se loppui myös melko pian. Kierrokseni pituudeksi tulikin sellainen kahden ja puolen tunnin kävely.  Se ei haittaa, koska näkymät olivat taas todella silmää miellyttävät. Meri näyttää aina niin hyvältä täälläpäin! Rakastuinkin Slieman rantaan. Toivottavasti viikonloppuna olisi ihan hyvä keli, niin voisi suunnata snorklaamaan! Eihän sen välttämättä tarvitse olla mikään superhelle, koska tänäänkin ihmisiä oli siellä. Olisihan se kuitenkin kiva. Ole myös melko tyytyväinen tämän päivän otoksiini (välillä kyllä horisontinraja menee miten sattuu).

Slieman rannan tutkistelun jälkeen, suuntasin itseni jo kotiin päin. Toki kotiin meneminen ei ollut suoraa reittiä. Alun perin suunnittelin, että menen katsomaan matkan varrella näkyvää collegea. Sitä kuitenkin ympäröi muurit, joten siinä ei ollut paljon nähtävää. Sitten huomasin, että Maltan yliopisto oli myös melko lähellä. (Siellä itseasiassa olin alun perin haaveillut käyväni, menivät vain Colleget ja Universitit sekaisin kartalla.) Eihän siellä paljon nähtävää ollut, mutta tulipa nyt siellä kierreltyä kanssa. Alkoi entistä enemmän vain yliopisto houkuttamaan.

 Takaisin päin menossa tajusin vasta kuinka mäkistä täällä oli. Olin melko korkealle kavunnut.

Aamulla oli myös toinen yllätys sähköjen kanssa odottamassa alakerrassa, kun sinne oli kertynyt vesilammikko. Syyksi selvisi, että vesisateen aikaan ovi valuttaa ja se tulee sisälle. Ikkunat falskaavat kanssa hieman tai enemmänkin ehkä siirtävät kosteutta sisälle. En siis yhtään ihmettele, jos täälläpäin rakennukset ovat homeessa.

St. Julians'in lahti.

- EMMI